• Rapala-rahasto

Vesistöistä huolehtiminen on yhteispeliä

Pidä Saaristo Siistinä ry on uusi Rapala-rahaston tuen saaja. PSS ry:llä ja Rapalalla onkin yhteinen tavoite: pitää vesistömme puhtaina ja elinvoimaisina ja edistää kestävää vesillä liikkumista.


Pidä Saaristo Siistinä ry on kaikkien vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, joka on työskennellyt puhtaampien vesistöjen puolesta jo vuodesta 1969. PSS ry:n monipuolinen työ vesistöjen hyväksi ulottuu Roope-palveluiden ylläpitämisestä merellä ja järvillä erilaisiin tutkimushankkeisiin sekä ympäristöviestintään (Kuva 1).


Kuva 1. Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää Roope-palveluita vesilläliikkujille, kuten jätehuoltoa, kuivakäymälöitä, astianpesupaikkoja ja veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysasemia.


Työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi


Yksi merkittävä Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan painopiste on vesistöjen roskaantumista vastaan työskentely. Roskaiset rannat ja vedet eivät ole vain esteettinen haitta, vaan roskaantuminen vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja talouteen.


Merten ja vesistöjen roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Maailman meriin päätyy vuosittain 6,4–8 miljoonaa tonnia jätettä, josta suurin osa on muovia. Usein luullaan, että roskaantuminen ei koske Itämerta tai järviämme, mutta vesistöjen roskaantuminen on todellisuutta myös Suomessa.


Tutkimus on painottunut pitkälti meriroskan seurantaan, mutta myös järvien roskaantumiseen on kiinnitettävä huomiota. Makeiden vesien roskaantuminen ja erityisesti muoviroskan lisääntyminen huolestuttaa, sillä monet makean veden altaat ovat myös juoma- ja talousveden ottopaikkoja.


Vesistöjen roskaantumisongelman edes osittainen ratkaisu vaatii tietoa ja taloudellisia resursseja. Isojen makroroskien siivoaminen vedestä voi vielä onnistua, mutta etenkin pienten mikroroskien siivoaminen on lähes mahdotonta.


Mikromuovia kertyy vesistöön esimerkiksi synteettisten vaateiden pesuvesien mukana, autojen renkaiden kulumisen seurauksena sekä suurempien muoviroskien hajotessa vähitellen pienempiin osiin.


Roskien lähteet esiin


Pidä Saaristo Siistinä ry on omalta osaltaan työskennellyt jo yli 50 vuotta roskattomampien vesistöjen puolesta. PSS ry tarjoaa jäsenilleen ja muille vesilläliikkujille jätepisteitä kaikilla Suomen tärkeimmillä vesistöalueilla, mutta myös tutkii, miten roskat vesistöihin päätyvät. Roskien saaminen pois vesistöistä on huomattavasti vaikeampaa kuin roskaantumisen lähteisiin vaikuttaminen.


Pidä Saaristo Siistinä ry on tutkinut lähes kymmenen vuoden ajan säännöllisesti rantojen roskaantumista kolmellatoista tutkimusrannalla, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomen rannikkoa. Rantaroskaseurannan tarkoituksena on päätellä, mitä reittejä pitkin roskat rannoille tulevat ja mitä materiaalia ne ovat. Suurin osa löydetyistä roskista on muovia, sillä se on yleisimmin käytetty pakkausmateriaali. Muovi säilyy vedessä jopa satoja vuosia (Kuva 2).


Kuva 2. Osa rannoille ajautuneista roskista voi kymmeniä vuosia vanhoja. Esimerkiksi lasi, metalli ja muovi säilyvät vedessä satoja vuosia.


Suomessa erityisesti urbaanit eli kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat rannat kärsivät roskista. Esimerkiksi rakennustyömaiden lähellä sijaitsevat rannat voivat olla rakennusjätteestä todella roskaisia. Onkin arvioitu, että noin 80 prosenttia merten roskista tulee maalta ja 20 prosenttia mereltä esimerkiksi turismin, merenkulun tai vesistöihin liittyvän liiketoiminnan ja teollisuuden seurauksena.


Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia roskan reittejä vesistöihin. Esimerkiksi kaupungissa hulevesikaivoon heitetty roska päätyy suoraan lähimpään vesistöön. PSS ry on tuonut asiaa esiin monen eri kaupungin kanssa yhteistyössä järjestetyllä Mahanpuruja muovista -kampanjalla (Kuva 3), jossa kaivonkansia ja roskiksia on merkitty hauskoilla ja informatiivisilla tarroilla. Kampanja näkyy kaupungeissa jälleen ensi elokuussa.


Kuva 3. Mahapuruja muovista -kampanja tekee näkyväksi roskien reittejä vesistöön.


Positiivisia ratkaisuja


Vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi tehdään onneksi jatkuvasti töitä. Uusia materiaaleja kehitetään ja jätehuoltoa ja teollisuuden prosesseja parannetaan. Suomessa ei ole enää avoimia kaatopaikkoja, ja monet kaupungit ovat panostamassa roskiksiin, joista roskat eivät pääse tuulen tai eläinten mukana ulos.


Pidä Saaristo Siistinä ry uskoo positiivisen viestinnän voimaan, ei syyllistämiseen. Yksi esimerkki on Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoo-ohjelma (Kuva 4), jossa jo tuhannet suomalaiset ovat siivonneet rantoja ja samalla raportoineet PSS ry:lle niiltä löytyneet roskat. Siisti Biitsiin voi osallistua kuka tahansa järjestämällä omat siivoustalkoot valitsemallaan rannalla.


Kuva 4. Siisti Biitsi -talkoot voi toteuttaa omalla lähirannalla, olipa se meren, järven tai joen ranta.


Maailman yleisintä roskaa, tumppia, varten PSS ry on kehittänyt taskutuhkiksen. Tarkoituksena ei ole kannustaa polttamaan, vaan hävittämään haitallinen tumppi asianmukaisesti sen sijaan, että sen heittäisi esimerkiksi veteen, jolloin se saattaisi päätyä kalojen ruoaksi.


Merkittävää yhteistyötä

Yritysten tuki on merkittävä osa PSS ry:n taloutta. Yritysyhteistyö on parhaimmillaan kuitenkin muuta kuin pelkkiä euroja, vaikka niitäkin tarvitaan. Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Rapalan yhteistyö on erityisen tärkeää viestinnällisesti, sillä Rapalan kautta PSS ry:n viesti tavoittaa merkittävän joukon vesilläliikkujia: vapaa-ajan kalastajat.


Yksilötasolla onkin mahdollista vaikuttaa vesistöjen ja rantojen roskaantumiseen sekä yleisesti kestävän vesilläliikkumisen edistämiseen. Yritykset, kuten Rapalakin, ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä ympäristövastuullisuuden kehittämisessä, kun esimerkiksi tuotteiden materiaalivalintoihin ja logistiikkaketjuihin kiinnitetään huomiota.


Rapalaa ja Pidä Saaristo Siistinä ry:tä yhdistää kummankin organisaation pitkä historia, pitkäjänteinen ja intohimoinen tapa tehdä työtä ja kehittyä sekä yhteinen toiminta-alue. Rapala on kotoisin Järvi-Suomesta Asikkalasta ja laajentunut sieltä Itämerelle ja globaaleille markkinoille. Pidä Saaristo Siistinä ry:n juuret ovat Turun saaristosta, jonka jälkeen laajennuttiin järville ja muille merkittäville vesistöalueille. Tavoite on kuitenkin sama: se, että me kaikki voimme virkistäytyä ja harrastaa vesillä luontoa rasittamatta.



Nora Forsman viestintäpäällikkö Pidä Saaristo Siistinä ry

64 views

Recent Posts

See All